Työmaa-aita ja aloituskokous

Vietimme viime sunnuntain tontilla työmaa-aitaa rakentaen. Vihdoin alkaa näyttää siltä, että kyllä tässä ihan oikeasti se rakentaminenkin joskus aloitetaan!

Kuva tonttitieltä

Aloituskokous pidettiin meidän, vastaavan mestarin, pääsuunnittelijan ja kaupungin rakennusvalvonnan edustajan kanssa keskiviikkona. Aloituskokouksessa käytiin lyhyesti läpi, mitä tontille tulee. Tarkastus- ja valvontakirja oli täytetty etukäteen ja rakennusvalvonnan edustaja oli perillä suunnitelmista, joten tilaisuus oli melko tehokas. 

Pohdimme tilaisuudessa lähinnä pohjoisrajalla olevan avo-ojan kohtaloa, koska sellaisenaan se ei voi jäädä. Raja menee keskellä ojaa. Oja ei vedä kummastakaan suunnasta (täytetty parin talon päässä), vaan tulvii tonttimme kohdalla. Päädyimme siihen, että pyydämme naapureilta luvan ojan täyttöön ja lisätään myös tonttimme toiseen reunaan sadevesikaivon, jolloin ojan mahdollinen tulviminen jatkossa ei johdu meistä. Käytännössä joudumme maksajiksi yhteisen ongelman poistamisessa, sillä ojan vedet johdetaan meidän hulevesipumppaamon kautta HSY:n verkostoon. Eipä ainakaan pumppu pääse ruostumaan.

Oja tulvii keväisin

Puunkaatoa, osa 2

Rakennuslupa tuli ja ensimmäisenä lähtivät loput puut. Kaadettavia puita oli yhteensä noin 30, joista kaksi valtavia koivuja ja loput keskikokoisia tai pieniä koivuja ja kuusia. Lisäksi kaadettiin kaksi omenapuuta. Puunkaadon tuli tällä kertaa hoitamaan Puistometsäpalvelu Oldenburg, jolta homma kävi kolmen miehen voimin varsin reippaasti. Polttopuukelpoiset puut pinottiin tontin nurkkaan ja risut toiseen nurkkaan odottamaan kantavaa tietä ja poiskuljetusta.

Tästä lähdettiin...

...ja tähän päädyttiin

Tontin ilme muuttui ihan täysin. Takanaapurina oleva rivitaloyhtiötä ei aiemmin näkynyt lainkaan ja nyt se tuli täysin näkyviin. Asukkaat kävivät ihmettelemässä valon määrää. Varsin iloisia olivat pimeiden kuusien kaatamisesta. 

Valtava kasa risuja

Eivät ne ihan pieniä olleet

Riittävästi polttopuuta

Runkourakoitsija valittu

Olemme valinneet runkopystyttäjän ja talomme tulee pystyttämään Otepest! 

Runkourakka sisältää perustukset, ulko- ja sisäseinien asennus- ja valutyöt, onteloiden asennukset, kattorakenteet tiileistä yläpohjan kipsilevyihin, kantavat terassi- ja parvekerakenteet, kuistin valutyöt sekä hormin ja porraselementin asennukset.

Tarjousten vertailua

Saimme runkourakasta yhteensä 4 tarjousta rakennekuvien pohjalta. Pyysimme jo arkkitehtikuvien perusteella tarjouksia hieman laajemmin Lammin tarjoamien urakoitsijoiden lisäksi, mutta vain kahdelta näistä lopulta saimme tarjouksen. Ainakin kaksi muuta olivat hyvin kiinnostuneita ja lupasivat tarjota, mutta heistä ei enää kuulunut.

Kilpaileva tarjous 1: Edullisin

Sisällöltään laajempi kuin valittu tarjous (sisälsi myös nostot ja telineet), mutta urakoitsija oli pk-seudulla tuntemattomampi ja hintaero ei ollut merkittävä. Tähän tarjoukseen verrattuna koimme ostavamme varmuutta ja mielenrauhaa suositusten ja kokemusten perusteella.

Kilpaileva tarjous 2:  Vahvin kilpailija

Tarjous oli hintatasoltaan samaa luokkaa ja urakoitsija tuntui yhtä osaavalta valittuun verrattuna. Tämän urakoitsijan etuna olisi ollut mahdollisuus teettää sisätyöt samalla urakoitsijalla. Valinnan ratkaisi rakennuttajien suositukset ja se, että vastaavamme oli työskennellyt valitun urakoitsijan kanssa aiemminkin. Lisäksi Otepestin Madis työskentelee myös itse paljon työmaalla ja on siten täysin perillä siitä, miten asiat etenevät ja millaista jälki on.

Kilpaileva tarjous 3:

Tarjous oli laajempi kokonaisuus, jossa samalta urakoitsijalta oli saatavissa kaikki maatöistä LVI- ja sähkötöihin sekä sisätöihin. Tämä tarjous erosi runkourakan osalta siinä, että se sisälsi kaikki tarvittavat betonit, teräkset, nostot ja telineet. Tämä olisi ollut itselle helpoin, mutta hinta sen verran korkeampi, että emme halunneet maksaa oman työmäärän vähentämisestä niin paljoa. Tällä urakoitsijalla ei myöskään ollut yhtä pitkää kokemusta Lammi-taloista kuin valitulla urakoitsijalla.

Valittu tarjous:

Otepestillä on runsaasti kokemusta Lammi-pystytyksistä ja ennen kaikkea tyytyväiset rakennuttajat. Vastaava mestarimmekin on työskennellyt heidän kanssaan aiemmin. Melko levollisin mielin pystyimme valinnan tekemään, eikä vielä ainakaan yhtään epäilytä, etteikö tämän osalta kaikki menisi suunnitelmien mukaan. Urakoitsija lupasi myös hoitaa määrälaskennan sekä tavaroiden, betoneiden, teräksien ja nostojen tilaamisen osoittamastamme paikasta. Meidän hommaksi jää siten yllä olevien kilpailuttaminen ja rungon nousemisen seuraaminen. 

Rakennuslupa, vihdoin!

Tuuletuksen paikka! Rakennuslupapäätös on vihdoin tehty!  Kuohujuomat on valmiina, mutta jäävät nautittavaksi myöhemmin, sillä allekirjoittanut on toipumassa vatsataudista, tuosta lapsiperheen jokatalvisesta riesasta. 

Vuosi on mennyt todella, todella nopeasti. Vuosi sitten olimme harkitsemassa tontin ostamista ja silloin ajattelimme suunnittelulle olevan valtavasti aikaa. Mihin se aika meni? Nytkö pitäisi alkaa hommiin? Onneksi asiat alkavat olla monelta osin selviä ja päästään vihdoin itse asiaan. 

Rakennusluvan saamisessa meni lopulta 12,5 viikkoa. Rakennuslupaan liittyviin asioihin ei voi varata liikaa aikaa.

Viikon kuulumiset

Veimme perjantaina pyydetyt täydennykset rakennusvalvontaan ja käsittelijä lupaili lupaa tiistaille. JES! 

Teimme täydennöksiä varten sopimuksen naapurin kanssa aidan rakentamisesta. Jouduimme myös muuttamaan pohjoisrajalle kaavaillut tuija-pensaat lehtipensaiksi, nyt isotuomipihlajaa. Täytyy perehtyä kasvuolosuhteisiin vielä tarkemmin ennen taimien istuttamista. Olisimme kovasti toivoneet talvellakin vihreinä ja tuuheina pysyviä tuijia, mutta ne eivät lupakäsittelijän mukaan sovi puutarhamaiseen kaupunginosaan. Isotuomipihlajan pitäisi olla tiivis, kauniisti kukkiva ja syksyllä keltainen tai oranssi. Marjat eivät ole myrkyllisiä, mikä näin lapsiperheessä on varsin olennainen asia.

Isotuomipihlaja Kuva:Wikipedia

Yhdelle rajalle on tällä hetkellä tulossa syreeniaita, koska sitä on kulmissa jo valmiina. Yhdellä rajalla on valmiina naapurin pensasaita ja viimeiselle tulee valkoinen lauta-aita. Harkitsin ohutrimaista vaaka-aitaa, mutta se kestää arkkitehdin mukaan huonosti maan routimista. Melko perinteisellä mallilla siis mennään.

Kuva: Kuuruaita

Olemme saaneet LVI-urakkatarjouksia ja LVI-urakoitsijan valinta onkin ajankohtainen, jos haluamme käyttää urakoitsijaa ulkopuolisten KVV-töiden vastaavana. Runkourakkatarjousten vertailu on myös käynnissä. Olemme saaneet muutamia täydennöksiä ja hintaerot alkavat hahmottua.

Kevätfiiliksistä on otettu tänä aamuna melkoista takapakkia. Kunhan tästä ei enää mitään pidempää takatalvea tule! Loskan määrä tulee taas lähipäivinä olemaan melkoinen ainakin täällä pk-seudulla. Toivottavasti pääsemme pian jakamaan kuvia alkavasta työmaasta!

Tavarat järjestykseen! Rakennuslupaa odotellen...

Raksaprojektin ohella on kaikenlaista muutakin keskeneräistä hommaa. Keväällä tulee aina tarve saada asiat järjestykseen ja virtaa riittää kevätauringon paistaessa. Olen viime päivinä järjestellyt poikien vaatteita. Pienet pois, oikean kokoiset laatikoihin ja katsaus seuraavan koon tarjontaan ja keväthankintalistan tekoa. Pienemmältä on jäänyt 5 kuukauden aikana 4 vaatekoon vaatekerrastot pieneksi. Vihaan sitä, jos tavarat ovat sekaisin ja niiden etsimiseen täytyy käyttää paljon aikaa. Sama koskee papereita ja niitähän raksaprojektissa riittää esitteistä ohjeisiin ja tarjouksista laskuihin, suunnitelmiin ja sopimuksiin.

Samalla olen muutenkin siivoillut asuntoa, koska olemme miettineet mahdollista myyntiajankohtaa.Väliaikaisasunto ei houkuta, mutta täältä nykyisestä on tontille puolen tunnin ajomatka ruuhka-ajan ulkopuolella. Tontilla ramppaamiseen kuluisi ihan tuhottomasti aikaa! Lisäksi emme halua joutua myymään myöhemmin kiireellä hinnasta tinkien. 

En kyllä ymmärrä, miten jotkut rakentavat pienten lasten ja täysipäiväisen työviikon lisäksi.Iso hatunnosto heille! Vaikka äitiysloma ei todellakaan ole lomailua, mahdollistaa se tietynlaista joustavuutta raksaamisessa. Helpointa olisi rakentaa talo ennen lasten saamista, mutta harvalle se on mahdollista tai tilan takia tarpeellistakaan.

Raksakuulumisista mainittakoon, että olemme saaneet 3/4 urakkatarjousta runkopystytyksestä ja pian on valinnan aika. Rakennuslupa ei ole vieläkään tullut. Ei auta kuin suunnitella asioita eteenpäin.

Omenapuiden ja marjapensaiden säästäminen raksalla

Kuten olen aiemmin maininnut, tonttimme on rintamamiestalon vanha puutarha, ja siellä kasvaa omenapuita ja marjapensaita. Kasvualueelle ei rakenneta, mutta maanpinta nousee puolisen metriä. Selvitin hieman, onnistuisiko puiden ja pensaiden siirtäminen ja säästäminen ja mitä se vaatisi. Käytännössä kasvit pitäisi ottaa ylös maatöiden ajaksi ja istuttaa uusille paikoille, kun piha on nostettu.

Omenapuut

Tonttimme kolmesta omenapuusta naapurin rajalla oleva jää (valkea kuulas) ja toinen reunimmainen lähtee (antonovka). Keskimmäinen (jättimelba tai make) ei voi jäädä nykyiselle paikalle (vaikeuttaa maatöitä ja vie liikaa tilaa keskellä pihaa), mutta tekee todella hyvänmakuisia, suuria omenia. Se olisi siis erittäin tervetullut jäämään pihaamme, eri koordinaateilla vain. 

VAIHTOEHTO 1: Kokonaisen puun siirtäminen
Omenapuiden siirtämiselle otollisin aika on syksystä ja parhaimmat edellytykset selviämiselle on, mikäli ensimmäisenä vuonna katkoo juuret ja antaa levätä hyvin kasteltuna sijoillaan ja toisena vasta leikkaa oksat ja siirtää. Puun siirtäminen on myös sitä helpompaa, mitä nuorempi puu on. No, se juna meni jo, siirto olisi nyt keväällä, ennen kasvukauden alkua. Puut ovat varmaan 50 vuotta vanhoja, joten todennäköisyydet eivät huitele kovin korkealla. 

Juuret ylettävät yleensä yhtä pitkälle kuin oksat, tässä tapauksessa puhutaan jo yli 5 metrin halkaisijasta. Puu ei kuitenkaan välttämättä kuole, mikäli kaikkia juuria ei saada mukaan, mutta oksia on syytä leikata, koska puu joutuu käyttämään voimavaroja juurruttamiseen lehtien tekemisen sijaan. Oksia tulisi siis leikata reilulla kädellä ja sitten siirtää puu kaivinkoneella paikasta A paikkaan B. Puu tulee istuttaa yhtä syvälle kuin aiemmin, samantyyppiseen maahan ja samanlaisiin valaistusolosuhteisiin. Auringossa elävän puun siirtäminen varjoon hyvin todennäköisesti tappaa sen. 

VAIHTOEHTO 2: Lajikkeen varttaminen uuteen taimeen
Toinen vaihtoehto on varttaa nykyisestä omenapuusta kokonaan uusi puu. Tämä tarkoittaa vanhan puun verson istuttamista perusrunkoon. Perusrunkoja on saatavissa myös hidaskasvuisena, jolloin puu ei vuosienkaan päästä kasva kovin korkeaksi tai leveäksi. Kääpiörunko tuottaa myös ensimmäisen satonsa melko pian, mutta on tuettava koko eliniäksi, koska se kaatuu tuulen mukana helposti.

Varttaminen tapahtuu leikkaamalla olemassa olevasta omenapuusta edellisen kesän verso-oksa, joka vastaa paksuudeltaan perusrunkoa. Molempiin leikataan vinottaiset pinnat ja liitetään yhteen. Voilá, taimi alkaa kasvattaa vanhan omenapuun lajiketta tästä eteenpäin. Esimerkiksi Puutarhan viemää -blogista löytyy selkeät ohjeet varttamiseen. Päädymme todennäköisesti tähän vaihtoehtoon, koska puussa alkaa ikä näkyä, eikä sitä ole kovin tunnollisesti leikattu. Oma kasvien kasvatushistoriani ei ole ollut kovin menestyksekäs ja jos tämä(kin) operaatio päättyy pystyynkuolleeseen loppuun, niin uutta puuta sitten vaan kaupasta!

Marjapensaat 

Pensaista voisi säilyttää yhden punaviinimarjapensaan, yhden mustaviinimarjapensaan ja yhden karviaismarjapensaan. Näiden siirtäminen onnistuisi nettilähteiden mukaan lapiollakin. Pensaista tulisi omenapuiden tapaan tapaa karsia oksista ennen siirtoa, jotta juurtuminen uuteen paikkaan onnistuisi. En tiedä vielä lähdemmekö kuitenkaan yrittämään tätä, vaan istutammeko myöhemmin taimet. 

Marjapensaat viime keväänä

Raparperit

Kolmanneksi haluaisin säilyttää ihanat raparperit, jotka tontillamme kasvavat. Raparperien siirtäminen onnistuu usein hyvin,kunhan uusi kasvupaikka on suotuisa. mutta sato voi aluksi jäädä pieneksi. Siirto kannattaa tehdä syksyllä tai keväällä ennen kasvukautta.

Raparperit tontilla viime keväänä