Siitä tulee kivitalo. Ei hulppea, mutta riittävän kokoinen,
käytännöllinen, kodikas ja meidän tarpeisiin suunniteltu. Jonkun ne neliöt
täytyy siivota ja koti huoltaa. Näihin tullaan kiinnittämään ratkaisuissa
erityistä huomiota, koska siistissä ja toimivassa kodissa on ihana asua ja
aikaa voi käyttää mukavampiin asioihin.
Kaikki lähti haaveesta ja siitä johtuvasta myytävien
tonttien satunnaisesta seuraamisesta. Mieheni bongasi netistä tonttinäytön
eräänä keväisenä sunnuntaina ja koska satuimme olemaan siellä suunnalla,
kävimme katsastamassa tontin. Se oli kaunis, aurinkoinen, tasainen ja lumen
peittämä, vanhan rintamamiestalon takapiha. Se oli kohtuuhintainen. Tai siis
järjellä ajateltuna törkeän kallis pieni maapläntti, mutta ei näitä täällä
halvemmallakaan saa.
Tehtiin laskelmia ja tehtiin tarjous. Neuvoteltiin ja
tehtiin kaupat. Oma talo, oma piha! Melkoinen urakka on kuitenkin edessä ennen
kuin omasta talosta pääsee nauttimaan. Tavoitteena on juhlia kolmekymppisiä
uudessa talossa, joten takaraja on syksy 2015. Optimisti tähtää katseet kohti
joulua 2014. Kiireellä ei kuitenkaan tule kuin armoton ketutus, joten tehdään
rauhassa ja katsotaan, koska päästään kantamaan muuttolaatikot sisään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti