Vessarakennuksen ja roinan lisäksi tontilta paljastui kevään
myötä mukaviakin yllätyksiä. Viinimarjapensaita oli ainakin 5 kappaletta, sekä
punaisia että mustia. Lisäksi löytyi ihanan suuret raparperipuskat, karviaispensas
sekä 3 kappaletta omenapuita. Syksyllä pääsimme maistamaan omenia ja ainakin
kahden reunimmaisen sato ja maku oli kohdallaan.
 |
On ne kauniita!
|
Omenapuut ovat todella suuria ja vanhoja. Reunimmainen puu on todennäköisesti valkea kuulas, ja sen yksi haara on kokonaan naapurin puolella. Naapuri toivoo puun säilyttämistä, joten se saa jäädä. Keskimmäisen puun omenat kypsyivät hieman myöhemmin ja ne olivat hieman oman lempparini, royal galan tyyppisiä. En tiedä omenalajikkeista riittävästi, että osaisin sanoa, mitä lajiketta se on. Kolmas omenapuu on naapurin mukaan talviomenapuu ja se saa lähteä. Keskimmäisen säästämistä vielä mietimme, koska ensimmäisenkin sato oli ihan valtava ja puu vie melko lailla tilaa.
 |
| Isoja ja hyviä |
 |
| Sato jäi valitettavasti maahan johtuen allekirjoittaneen 9 kk vatsankasvatuksen loppusuorasta |
Saisikohan raparperit ja 1-2 marjapensasta säästettyä rakentamisen aiheuttamilta tuhoilta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti